keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Citaverde College - Maastricht

Jätän Roermondin taakseni matkatakseni matkatavaroineni Maastrichtiin (http://www.maastrichtportal.nl/en/). Jotenkin paikannimi tuntui kovin tutulta (https://www.europarl.europa.eu/about-parliament/fi/in-the-past/the-parliament-and-the-treaties/maastricht-treaty). Massiivisella juna-asemalla minua on vastassa Claire Beunen, joka pahoittelee englannin taitamattomuuttaan turhaan. Lupaan yrittää ymmärtää myös saksaa. En aivan ollut varma, minne olemme menossa, mutta paikan nimi on Boerderij Daalhoeve (https://daalhoeve.nl/) . Kuvailisin sitä urbaaniksi eläintarhan ja kotieläinpihan yhdistelmäksi. Saan kattavan kierroksen tässä opiskelijoiden harjoittelupaikassa, jossa yksityinen yrittäjä ja oppilaitos tekee saumatonta yhteistyötä. Oppaanamme tulee olemaan Martijn Smeets, jolle annankin viimeiset Fazerin siniset, Juhlamokat ja Pantterisalmiakit Hyrian esitteineen.

Näen seuraavia eläinlajeja/-rotuja:
- Hevosia; Falabella
- Aaseja
- Vuohia; lurppakorvainen...?
- Lammas; lammas...
- Sinikelta-ara: koiraspari
- Pöllöjä; eri lajeja
- Ruusukakaduja
- Nautoja; ylämaankarjan pienempi versio?
- Saukkolaji; pariskunta, ei se meidän Lutra lutra
- Alpakoita; hyvin innokkaita
- Kameleita!
- Nelisormimangusteja; iso lauma, ovat kuulemma ärsyttäviä pitää kun koko ajan joku pyrkii vallanvaihtoon
- Piikkisikoja*; kasassa, puolustautuvat kuulemma peruuttamalla piikit ojossa, (poistumme)
- Servaaleja!*; kolmesta naaraasta yksi tiineenä, istuvat kissamaisesti hyllyllä ja venyttelevät vasten pleksilasia
- Maroja!; kunnon lauma näitä jänismäisiä jyrsijöitä poikasineen
- Kapybaroja; maailman suurimpia jyrsijöitä!
- Aavikkokettuja* 💓; kovin ujoja ja vankeudessa ahdistuvia tosin
* näitä en ole ennen ikinä nähnyt, vaikka eläintarhoja olen kierrellyt eri maissa.

Aavikkoketut eli fennekit
Vuohia 
Maraperhe

Tämä kaikki kerros- ja rivitaloasuntoalueen keskellä, ei ihan normi puisto mielestäni. Lisäksi sisätiloissa puuportaat ruokailutilan yläpuolelle, jossa luentotilat teoriaopinnoille. Alakerrassa vietetään lasten synttäreitä ja viereisessä huoneessa nautitaan hernesoppaa metwurstilla perhelounaaksi. Rehuhuoneessa on kivat puulaatat säiliöiden päällä, oikeasta rehusta ei voi erehtyä. Opiskelijat auttavat karitsaa nisälle ja antavat lisämaitoa ruiskulla. Toisaalla lapioidaan lantaa. Tunnelma on seesteinen ja organisoitu. Ilmaisen, että opiskelijani olisivat varmaankin tästä kovin innoissaan... Saan vastaukseksi: Everything is possible.

Keskustelemme myös sikäläisistä näytöistä verrattuna meidän näyttöihin, ja tutkinnon perusteista, jotka kaikki vaikuttavat perin samanlaisilta heillä ja meillä. Aihe on ehkä hieman pitkästyttävä, joten siirrymme lounaalle. Kerron Suomen strategisista mitoista. Järvien määrä yllättää siinä määrin, etten viitsi kehuskella metsällä...

Keskustelemme myös siitä, että pingviinit, puput ja Bay Watch-pukuiset eivät olleetkaan menossa polttareihin, vaan kyseessä on karnevaali. Se selittää konduktöörin leppoisan suhtautumisen iloitteleviin nuoriin junassa (ei tosin myöskään mitään alkoholinkäyttökieltoa junaopasteissa). Karnevaalia varten on kokonaisia asusteliikkeitä. Horstin koulussa henkilökunta äänestää, ketkä mahtavat olla karnevaalin prinssi ja prinsessa. Valintaa ei tiedä muut,  kuin arvoituksellinen valintatoimikunta, ei valittujen perheenjäsenetkään. Valittujen prinssin ja prinsessan ja heidän apureidensa kuvat oli ikuistettu juhlavaan korttiin. Aina kun tulee puhetta karnevaalista, ihmisten silmät säihkyvät. Tapahtuma on selvästi heille ilonaihe. Claire ja Martijn ilahtuvat kuullessaan, että meillä Suomessakin on sentään vappu!

Karnevaali teemaa näkee kaikkialla

Muita huomioita päivästä:
- Kyllä kannattaa vähän tieteellisiä nimiä muistaa, niin pääsee paremmin jyvälle, mistä lajista puhutaan. Olit Heikki oikeassa!
- Paikallinen pahislaji on villisika (Suomessakin uhka) ja hieman yllättäen Euroopan majava
- Koitan selittää supikoirasta samaa, ja selittää ilveksen taannoisen taantumisen syitä (ja kyllä, lynx on kuin onkin ilves englanniksi (tiet. Lynx lynx)

Päivän päätteeksi saan kyydin keskustaan ja hieman aikaa tutustua Maastrichtiin. Myös Maastrichtissa on melko hiljaista katujen leveyteen ja infrastruktuuriin nähden, on matalasesongin aika. Pidättäydyn soittamasta asemahallin flyygeliä, vaikka siihen flyygelin kyljessä kehotetaankin. Maas-joki virtaa hurjan vuolaana kuljettaen mukanaan vaikka mitä. Yhtä vauhdikkaasti siirryn minäkin kohta Amsterdamiin.
Maas-joki ja jokilaivoja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti