Näen ja kuulen paljon. Ensimmäinen kohteemme on eläinten hyvinvointiin ja kestävään tuotantoon huomiota kiinnittävä kanala Kipster (https://www.kipster.farm/). Toiminnastaan ylpeä yritys tuottaa munia ja lihaa Lidlille. Vierailija pääsee näkemään kanalan sisältä ja ulkoa. Kanoilla on kolme osastoa, luonnonorsia, vapaa pääsy ulkopihalle päivällä, oviläpällä varustetut pesät ovimattotyyppisellä muovipohjalla, kuopimismateriaalia... Sulkapeitteen kehnoa tilaa selitetään infotauluissa johtuvaksi tilapäisestä ravinnon laadun heikkoudesta. Kaverin nokkimista on havaittavissa. Vierailija näkee munien siirtymisen pesiltä aina pakkaamoon asti. Esimerkillistä tuotannon läpinäkyvyyttä! Kukkopoikien annetaan myös kasvaa 17 viikkoisiksi, jonka jälkeen ne hyödynnetään lihaksi.
 |
| Kipsterin kanala |
 |
| Kipsterin kanala |
Siirrymme uudenhohtoiselle koulualueelle. Pääsen tarkkailemaan kissan sterilisaatiota lähietäisyydeltä. Eläinlääkäriä ei haittaa spontaani havainnointitilanne. Tänne vaan! Katsoin parhaimmaksi pysyä takavasemmalla ettei ala heikottaa… Opiskelijat harjoittelevat tällä omalla yleisimpiä leikkauksia ja toimenpiteitä tekevällä klinikalla eläinlääkärin apulaisina ja ovat erittäin tyytyväisiä toimintaan. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on omia koiria mukana (ihan niin kuin meillä Uudenmaankatu 249:ssäkin).
Opiskelijat opiskelevat myös pieneläinten hoitoa. Terraariot ovat osittain teoriatiloissa, osittain erillään ja ne jatkuvat myös ulkorakennuksissa. Näen unikeon, duprasin (rasvahäntägerbiili), leopardigekkoja parittain pidettyinä, undulaatteja 5 asteen lämpötilassa ulkohäkissä (viihtyvät mainiosti!), ja mm. mahtavan kanitarhan, jossa ilmastointiputkista on tehty valmiit tunnelit kukkulan alle ja pääsy luukulla varustettuun pesään! Aivan mahtava, lajinmukaista käyttäytymistä mahdollistava idea! Kalkkunoita, kanoja, hevonen, vuohia, lampaita - mutta ei yhtään nautaa!
 |
| Duprasi tarkkailuastiassa |
 |
| (Selvitän henkilön nimen) Kaniaitaus kaivautumismahdollisuudella ja pesällä. |
Opiskelijoiden opintoihin kuuluu mm. projekti, jossa heidän on itse ostettava puhdasrotuisia pieneläimiä (esim. hiiriä), he tutustuvat ominaisuuksien periytymiseen ja lisäännyttävät eläimiä, tekevät raportin, ja lopuksi myyvät eläimet pois. Tämä aika itsenäinen projektipainotteinen ja monta alaa yhdistävä työskentelytapa toistui sekä Roermondin että Horstin yksiköiden opetustavassa.
Näen myös hulppeita kasvihuoneita, joihin on yhdistetty teoriaopetustilat.
Opettajainhuoneessa keskustelen monien henkilökuntaan kuuluvien kanssa. Monet ovat käyneet Mikkelissä! Eräs mies kertoo mielenkiintoisia asioita Alankomaiden eläimiä koskevasta lainsäädännöstä;
- Eläinkaupassa pitää ainakin yhdellä henkilöllä olla sertifikaatti erikseen jokaiselle myymälleen eläinryhmälle: lintusertifikaatti, kala/akvaariosertifikaatti, piennisäkässertifikaatti, "herppisertifikaatti" (matelijat, sammakkoeläimet, selkärangattomat), koira/kissasertifikaatti. Näitä sertifikaatteja opiskelijat tekevät opintojen aikana!
- Laissa on määrätty, että ostajalle annetaan ohjeet eläinten hoitoon
- On olemassa lista lajeista, joita ylipäänsä saa pitää lemmikkeinä
Huom! Tätä kaikkea on ollut käsittääkseni esillä kun Suomen uutta eläinsuojelulakia valmistellaan.
- perhevapaamahdollisuudet, noin 10 viikon äitiysloma, koululaisilla after school, työaikaa mahdollista lyhentää
- opettajien kellokortti/työaika/etätyö, valtio kannustaa etätyöhön, jotta ruuhkat helpottaisivat
- opiskelijoiden huumeidenkäyttö (Horstissa ei tätä ongelmaa juurikaan, toisin kuin isoissa kaupungeissa)
- lietesäiliöiden vaarat (kuolemantapauksia ollut lähiseudulla)
- polkupyöräilijöiden kypärättömyys ja vauhti Alankomaissa (kenelläkään ei kypärää, eikä pipoa)
- opiskelijoiden hakeutuminen mieluummin kv-asioissa esim. Ruotsiin tai Tanskaan kielen helppouden vuoksi, tai Malagan aurinkoon. Suomen haasteena siis kieli ja sää...
- jokaisen Alankomaalaisen tulee ottaa vakuutus sairastumisen varalta
- opintolaina on ainoa tukimuoto ainakin yliopistotasolla
- puukenkien käyttö, joillakin turvakenkinä (?), eivätkö ne ole nilkoille vaaraksi?
- tulppaanit eivät ole Alankomaalainen juttu alun perin (Turkista?)
- tulppaanipellot lähinnä Amsterdamin seudulla tyypillisiä keväällä, ja niistä saadaan myyntiin sipulit
- tietokone-expertit ovat tärkeässä roolissa heilläkin
Illemmalla huomaan, että myös Alankomaiden junaliikenne voi takkuilla. Juna pitää asiaankuulumatonta ääntä, joten hylkäämme sen. Tyynesti uutta junaa odottavat älypuhelimiinsa hautautuneet alankomaalaiset osoittautuvat avuliaiksi tulkatessaan minulle tilannetta.
Huomenna Maastrichtiin. Saan huomisen ohjelman klo 23.15. Keskeytän bloggauksen tältä erää ilman kuvia. Lisäilen niitä myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti